Saanko luvan - Shall we dance

Footlight Spring Show took place on Friday night at Alexander Theatre in Helsinki. Since I was almost childishly disappointed of not being able to dance myself , I wasn´t really sure if I wanted to see the show at all. There I was however.

Unfortunately the audience was not allowed to take pictures during the performance. It is really stupid, but you can check this link http://www.tanssikeskusfootlight.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=31&Itemid=50&lang=fi

According to my son ”my group” looked like “flight attendants of some budget airline”. Maybe so, but “my group” did well.

A girl performing in a MTV -like showdance got  my attention in the show . There were many talented dancers, but this girl was talented, expressive and totally present on the stage. And I have to add, that I am not actually a fan of that I-wanna-look-sexy -dance genre of MTV.

Dancing as a hobby is very popular in Finland at the moment. People of all ages attend dance classes. Senior teams in competitions like Performing Arts Championship in show-, jazz- and contemporary dance, are not unusual. While I was watching the show on Friday evening, I thought about how important it is to teach not only the basic techniques but also how to find you own expression as a dancer, find the essence of the movement. A skilled dancer is okay, but she/he could be even more than skilled. Dancing is an everlasting love, so we better make the best out of it. 
________________________________________________________________________________ 

Footlightin kevätnäytös oli perjantai-iltana Aleksanterin teatterissa. Koska olin lapsellisen pettynyt, kun en jalkaongelman vuoksi päässyt itse tanssimaan, ajattelin etten mene koko näytökseen. Menin nyt  kuitenkin.

Sääli ettei näytöksestä voinut ottaa kuvia. Nyt täytyy tyytyä linkkiin Footlightin sivuille http://www.tanssikeskusfootlight.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=31&Itemid=50&lang=fi

Lapsi lähti mukaan näytökseen : ”Toi sun ryhmäs näyttää ihan jonkun halpalentoyhtiön lentoemmänniltä.”. Johtui varmaan punaisista kaulahuiveista. No joo, vapise Virgin Airlines, Fly Footlight tulee. Kunnialla ”mun ryhmä” hoiti esityksen.

Muuten illan näytöksestä jäi mieleen MTV -tyyppinen esitys. En ole mikään hillitön musiikkivideo fani. Se mikä joskus näytti mielenkiintoiselta, näyttää nyt vanhempana vain pikkupornahtavalta, puolihuvittavalta vääntelyltä. Jäin kuitenkin katsomaan nuorta naista, jolla teknisen osaamisen lisäksi oli sekä läsnäoloa että karismaa näyttämöllä.

Tanssi on nyt in ja pop kaiken ikäisten keskuudessa. Show-, jazz- ja nykytanssin mestaruuskisoissa, Performing Arts Championship 2012, on myös seniorisarja. Hyvä niin. Työtuttava veteli showtanssin senioriryhmässä Suomen mestariksi viime vuonna. Eikä hänkään suoranainen teinityttö enää ole. Onnea Lauralle ja ryhmälle tänäkin vuonna!

Perjantain näytös sai miettimään miten tärkeää on ja olisi, että tunnilla harjoitellaan, opetetaan ja tutkitaan tekniikan lisäksi omaa tapaa ilmaista, omaa läsnäoloa näyttämöllä, rytmiä, haetaan tanssin ilmaisullista ydintä. Huh, kuulostanpas mahtipontiselta! Aika on rajallinen luonnonvara, mutta ei ehkä ole hukkaanheitettyä ajankäyttöä etsiä liikkeen sisäistä olemusta, sitä mitä halutaan liikkeellä ilmaista. Esitystilanteessa näkyy kuitenkin teetkö vain oikein ja taitavasti, vai oletko todella mukana siinä, mitä ikinä teetkin. Tanssi on usein läpi elämän kestävä rakkaussuhde. Parasta ottaa siitä kaikki irti.