Mikromaailmani ensimmäinen kotipoliittinen kannanotto liittyy tavarataivaisiin. Eilen matkalla Valokuvaajan sukumökille ajattelin, että olisin voinut taas kerran poiketa Vääksyssä Lauran kaupassa. Kaupassa, jossa on roinaa, roinaa, roinaa, vaatteita, roinaa, roinaa, rautakauppatarvikkeita, roinaa, roinaa, roinaa, joulukoristeita, roinaa, roinaa .... (linkki Lauran kaupan FB-sivulle). Valokuvaaja kehoitti poikkeamaan siellä sitten kun löydetään paikka mihin niitä roinia lykkään.
Makuupussia tiukemmin ympärille, mökissä on +16C.
Minä en roinaile. Olen aika minimalisti mitä tavaroihin tulee. Hyväksyn työvalineet, kamerat, paperit, värit, pinkopohjat ja kirjat, elokuvat, musiikkijutut, astiat ja keittiövälineet ja siihen se sitten melkein jääkin. Sänky, pöytä ja tuolit, mahdollisimman mukavat. En juuri rakentele buduaareja itselleni. Tosin ei ole ollut tilaakaan, niin että eihän sitä tiedä miten innostun jos tilaa tulee.
Aurinko paistaa, tarvitsen kahvia.
Kotona sisustus tuntuu olevan lähes pelkästään naisten juttu, lopputuloskin lähinnä kodissa asuvan naisen näköinen. Välillä näkee koteja, etenkin lehdissä, joista miettii mikä siellä on miehen tilaa.
Psyykkaan itseäni kohtaamaan makuupussin ulkopuolisen elämän ja voitolliseen suoritukseen nimeltä Metsänrajaan Ulkoistetussa WC:ssä Käynti. Ulkona on +15C.
Tosin osaavat miehetkin sisustaa naisen ulos. Asunnoissa, jotka mies on sisustanut itselleen on myös aika mielenkiintoisia sisustusratkaisuja.
En saa ulko-oven 1930-lukuista lukkoa auki. Yritän toista ovea, eikä sekään aukea. Tulipalossa jäisin tänne. Valokuvaaja herää ja tulee avaamaan ovet
Yhdessä asunnossa miessisustus on funktionaalisuutta hulppeissa puitteissa merinäköalalla: muuttolaatikoista on kaivettu esiin mitä kulloinkin on tarvittu, mutta ne laatikot, ne ovat ja pysyvät. Yksi asunto on mustaa nahkaa ja kromia. Yhden sisustus on tilattu suoraan sisustajalta. Yhdessä tiskipöytää koristaa antibakteerinen Fairy-pullo ja sisustus on sitä, mitä äidiltä, siskoilta, tädeiltä, tyttöystäviltä on jäänyt tai saatu uutta parisuhdetta ja sisustajaa odotellessa.
Mikromaailmaani tulikin ukkonen ja kaatosade. Tässä välillä ehdin onneksi jo aamudopata järvessä.
Jotenkin en osaa ajatella, että vaikka miten pitäisin rappioromanttisesta ranskalaisinteriööristä, niin Valokuvaaja ei välttämättä. Onko ratkaisu amerikkalaislehtien man cave, miehen oma tila, sisusta miten parhaaksi näet. Valokuvaajan mukaan hänen man cavensa olisi autotalli. Ei riitä. Auto pärjää tallittakin, mutta nuo veneenraadot, ainakin toinen niistä, pitäisi saada kunnostettua ensi kesäksi ja toinenkin ehkä joskus. Siinä tarvitaan halli.
Jatkan asian ajattelua ensi viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti