Kävin tyttären kanssa kesäteatterissa Suomenlinnassa.
Ryhmäteatterin Valheet ja Viettelijät ei sytyttänyt. Vaikka teatteri on aina teatteri, niin 1700-luvun rakkaushuolet, viettely ja kosto ei jaksanut kiinnostaa. Odotin jotain uutta näkökulmaa aiheeseen.
Sofia Coppolan Marie Antoinetten voisin sen sijaan katsoa uudestaan. Sama pissisten paratiisi, ranskalainen yläluokka, siinäkin. Näkökulma on vain lähempänä nykypäivän teiniproblematiikkaa.
Ja vaikka Marie Antoinette ei, huhuista huolimatta, tiettävästi koskaan sanonutkaan nälkää näkevästä kansasta "Ei leipää? Syökööt kakkua!", eikä ruualla ollut osaa eikä arpaa Valheissa ja Viettelijöissa, niin Suomenlinnassa tilanne olisi vaatinut muutaman macaronsin.
Ostettiin sitten ihan tavallista pullaa kotimatkalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti