Pari hidasta päivää Hangossa

Vietimme pari päivää Hangossa. Talvihiljainen kaupunki. Seitsemältä illalla kadut olivat jo tyhjiä. Jään ääni oli ainoa ääni mikä kuului, kun maanantai-iltana tulimme ulos lähellä rantaa sijaitsevasta ravintolasta. Appelgrenintien villatkin vaikuttivat olevan enimmäkseen tyhjillään.

Kiitos muuten ravintola Origon väelle: ruoka oli tosi hyvää. 

Olisi ollut kiva tehdä muitakin juttuja kun kerran oltiin kaupungissa yötä, mutta aikaa oli liian vähän. Ehdottomasti olisi pitänyt käydä paikallisessa elokuvateatteri Kino Olympiassa katsomassa Les Miserables. Nyt ei vain voinut odottaa perjantain ensi-iltaan asti. Seuraavaan kertaan jäi myös hankolaisen ekokampaamo Harmonien testaaminen. Tian kirjakaupassa, Tias Bokissa, sentään ehdin käydä. Mahdollisesti yksi sisustuskirja, venekirja "kuutosista",  kauneimmista veneistä mitä tiedän, ja kauniskantinen muistikirja jäivät kauppaan odottamaan seuraavaa käyntiäni. Kiva olisi ollut ehtiä katsomaan myös hankolaisen kesäradio SouthFM:n voimanaisen Anne Ekholmin taidenäyttelyä kaupungintalon galleriaan. Valitettavasti se ehti sulkeutua juuri ennen hiihtolomaviikkoa. Bad timing, joko minulla tai hankolaisilla.      

Kiinteistövälityksissäkin olisi voinut nyt samalla juoksennella, mutta oikeastaan olen päättänyt tyytyä odottamaan ihmettä sillä saralla: jonain päivänä sopiva talo vain kutsuu minut asumaan. Toisaalta juuri nyt on aika monta ratkaisuaan odottavaa juttua meneillään elämässäni, joten enpä mene asioiden edelle. Ja Hanko on vain yksi mahdollisuus, katsotaan mitä tulevaisuus tuo.

Yhden jutun tein: hankin kirjastokortin Hangon kirjastoon. 

Lapsi kierteli kuvaamassa kaupunkia sillä aikaa kun olin töissä. "Villa Inte Illa" ja "Villa Inte Lilla",  lapsen ja hankolaistuneen kaverinsa kehittelemiä nimiä hankolaishuviloille, olivat edukseen kevättalven auringossa. Ja meri on aina meri. Osa kuvista on otettu Gunnarsstrandista, siitä vähemmän tunnetusta osasta Hankoa. Jatkossa yritän saada enemmän kuvia muualtakin kaupungista. Työtoveria lainaten: radan pohjoispuoleltakin löytyy "suorastaan tsehovilaisia näkymiä".

Kaikki kuvat: Nikolas Sanila

 

Margariinitehtailija, konsuli Friisin talo 1917-18 

Opettajan ja kellosepän talo, jolla ei ole nimeä, 1910

Tullivahtimestarin talo 1908 - 09

"Villa Viking" 1907

"Rockaway House" 1910

Villa d´Angleterre 1881

Casino 1878 / 1910

Villa Maija 1888

Villa Elisabeth 1886

Villa Tornberg 1887-88

Vähän uudempi villa, torni on aika ovela, "Villa Moonraker" vaikkapa.

Merikapteeniveljesten talot Jaava ja Sumatra 1938

Villa Thalatta 1893-94

Villa Tellina 1880

Huviloiden nimet on löydetty kirjasta Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema , 1989

Talvikuvia Hangosta

Tuli elämän muutos. Menin Hankoon töihin. En asu siellä, mutta muuttoa ei voi olla harkitsemattakaan. Työmatka on sen verran pitkä.

Olen syntynyt pienessä kaupungissa. Hanko ei siinä mielessä ole mahdoton ajatus, mutta maailmassa on monta muutakin paikkaa, missä olisi kiva asua.

Hanko on kesäkaupunki isolla K:lla. Tupla K:lla, jos suomen kielessä sellaista olisi.

Nyt on kuitenkin talvi ja tässä talvikuvia Hulluna Hankoon Facebook -sivuilta, Hangon turisti- infon sivuilta,  Itämeriportaalista, blogista nimeltä Sinisen oven takana ja läntisen Uudenmaan paikallislehdestä Västra Nylandista.  Sivuilta löytyy tarkempia tietoja kuvista, kuvaajia ja lisää kuvia. Toivottavasti ehdin itsekin kuvaamaan kaupunkia jossain vaiheessa.

Katsotaan kevään mittaan, josko joku Hangon tai lähialueiden taloista alkaa selkeästi huutelemaan: "Muuta tänne! Muuta tänne!".   Mitä siitä seuraa jää nähtäväksi.

Ja joo, kuvissa ei taida näkyä yhtään ihmistä. Niitä nyt vain on siellä niin vähän.

Talviruokaa

_______________________________________________________________________________
Winter calls for winter food. A version of hungarian goulash is perfect at this time of the year. There are many goulash recipes in books, magazines and in the net. You choose the best. With fresh bread, turkish yogurth and some organic wine it will make a perfect meal. Bon appetit!   
________________________________________________________________________________

Talvi vaatii talviruokaa. Mitä enemmän talvia on takana sitä vastenmielisemmiltä ne tuntuvat. Joskus talvella on uskomattoman kaunista, mutta siihen se sitten jääkin. Talviruuan maku sitä vastoin vain paranee vuosien mittaan. Ei voi mitään. Ruoka ei petä koskaan.

Unkarilaistyyppinen gulassikeitto on nyt paikallaan. Kusiini, serkkuni, on varmaan 10-vuotiaasta, liioittelematta, tehnyt loistavaa gulassikeittoa. Alkuperäisen reseptin olen hukannut aikaa sitten. Pyysin tänään uuden. Tähän se ei ehdi. Gulassikeitosta on joka tapauksessa ainakin miljoona versiota, joka kokilla omansa, niin että lopulta on suurinpiirtein sama mitä reseptissä sanotaan. Epäilen etteivät karjapaimenet Unkarin pustallakaan paljon perustaneet resepteistä. Tärkeää oli tiedon mukaan se, että jokaisessa laumassa oli mukana ainakin yksi, matkan varrella evääksi teurastettava lehmä gulassia tai, sanahirviö, pörklöttiä, varten. Todellisen hienosäädön piikkiin menee keskustelu, jota ammattikulinaristit joskus ovat käynneet USA:ssa kodeissa tarjotun gulassin alkuperäisyydestä. Hip hei! Ihan sama. Oikeesti.

Gulassiin johon olen tottunut kuuluu viini. Sanotaan että viiniä, jota ei kannata juoda, ei kannata lisätä ruokaankaan. Kannattaa ehkä silti miettiä uhraako ruokaan lahjaksi saadun vuosikertaviinin vaiko jonkin halpismallin . Unkarilainen Egri Bikaver olisi unkarilaisruokaan aivan ehdoton, mutta sitä ei kai enää Alkon valikoimissa ole. Muiden täytyy sitten kelvata. Ja kokkikin on lasillisensa ansainnut, mielellään luomuviininä tai kaikkein mieluiten alkuviininä, absoluuttisena luomuna. Viimemainittuja ei Alkon hyllyltä löydy, tilaamalla taitaa saada.

Ainekset gulassiin 4-6 ruokailijalle menevät jotenkin näin. Tai siis meillä se tehdään näin, mutta jos kokeilet niin maistele mennessäsi ja muuta suhteita, jopa aineksia.

Gulassikeitto:

500g naudan paistia kuutioina

öljyä lihan ruskistamiseen

2 sipulia

2-3 valkosipulinkynttä

2-3 paprikaa

paprikajauhetta

(suolaa)

1/2 tl kuminoita

1 rkl paprikajauhetta

vettä niin paljon, ettet yhtäkkiä irroittele taltan kanssa palaneita lihanpaloja padan pohjasta

viiniä yksi, kaksi tai maun mukaan lasillista. Siis sinne pataan pistettäväksi. Siihen en puutu montako lasillista ajattelit noin ruuanlaiton merkeissä juoda.

2 liemikuutiota

1 tlk säilöttyjä tomaatteja/ tomaattimurskaa

4 perunaa

2-3 porkkanaa

Kuori, silppua tai viipaloi sipulit. Poista paprikoista siemenet ja suikaloi ne. Ruskista lihapalat öljyssä. Lisää tomaattipyree, tomaattimurska/säilyketomaatit, sipulit ja paprikasuikaleet pataan. Hauduta sekoittaen. Lisää vettä ja viiniä siinä suhteessa kuin sinusta tuntuu ja maistuu hyvältä. Hauduta hetki. Lisää kuutioidut perunat ja porkkana. Hauduta kunnes kaikki on kypsää. Tarkista maku.

Lisänä turkkilaista jugurttia tai smetanaa ja tuoretta leipää. Nam.

Ja ruuanlaittoviiniä, sapattiviiniä tai mitä ikinä viiniä nauttiessasi ja ruuan valmistumista odotellessasi voit katsella vaikka tätä: http://www.youtube.com/watch?v=TVdI85jb8xg&feature=related . Ei unkarilaista mutta alan klassikko  … bon appetit :).