Wannabe perinnerakentaja

Isäni koti. Kuva varmaankin 1930 -luvun alusta.

Olen lukenut Panu Kailan Talotohtorin ja monta muuta perinnerakentamista ja korjaamista käsittelevää kirjaa. Valokuvaajalle annoin lahjaksi Hannu Rinteen Perinnerakentajan kesämökin. (En tiedä kumpaa meistä tuo kirja kiinnosti enemmän.) Luen rakennuslehdet ja kaikenmaailman Remontti-Reiska vastaa -palstat. Olen tehnyt niin aina.

En remontoi. En ole koskaan remontoinut. Minua ei mikään mahti maailmassa saa ryömimään vanhan talon kivijalan sisään katsomaan millainen kuolemankello (önniäislaji,jonka elinympäristö on lahoava puu) jyrsii lattian tukirakenteita. Voin kuvitella miltä lattian alla haisee ja tuntuu siellä käymättäkin.

Minä en mene vintille, missä linnut, öttiäiset ja Batmanin pikkuserkut pitävät majaa. Onko niitä siellä oikeasti tai ei - mitä väliä. Minä en asiaa tarkista.

Oikeassa elämässä ällöttää jo roskakaapin putsaaminen.

Ostelen unissani vanhoja taloja. Unissani ostin Suvisaaristosta vanhan villankin, mistä joskus aiemmin kirjoitin tässä blogissa. Kävin talossa ilmoittamassa, että tämä on nyt minun. Aamulla omistussuhteet eivät sitten olleetkaan ihan niin selkeitä.

En ole lopulta kiinnostunut siitä miten sähköjohdot ja vesijohdot menevät. Tai olen. Haluan rakentamisen olevan niin ekologista ja terveellistä kuin mahdollista. Ja liian vähän pistorasioita ja surkeat putket on kyllä onnetonta.

En ole oikeastaan edes kiinnostunut sisustamisesta. Yhden sisustuslehden luettuaan on lukenut ne kaikki.

Aika monta kertaa olen miettinyt, miksi asia minua kiinnostaa ja onkohan tästä mitään hyötyä ikinä. No, remonttimiestä minusta ei ehkä tule, mutta aivan hemmetin hyvä besserwisser kertomaan miten asiat pitäisi tehdä.

Ja etsinnässä on edelleen talo, paikka, mikä mahdollistaisi tätä nykyistä paremmin kaiken tekemisen aamu-uinnista pianon pitämiseen, pensasmustikoista viiniköynnösten viljelyyn, b&b:sta perhejuhliin ja suureen valoisaan työtilaan, mikä juuri nyt tuntuu tärkeältä. Toisaalta, nyt syyskesällä voin istuttaa niitä mustikoita tähän jo olevaan pihaan. Hyvä niinkin.


.
.