Syksy

Aurinkoiset lämpimät päivät hävisivät jonnekin. Auringonlaskut tulivat aikaisemmin ja aikaisemmin. Aamuvaloa sai odottaa oikeaan aamuun asti. Vesi muuttui harmaaksi ja kylmäksi. Aamu-uinti särki nilkkoja. Rantatuolit kannettiin varastoon. Saunan vesipata tyhjennettiin. Veneet vedettiin rantaan. Ovet lukittiin. Kesä alkoi pääsiäisestä ja loppui nyt.  Mitä väliä millään kalenterilla on.

Syksy tuntui päättymättömältä tehtävälistalta: hae töitä, mieti muuttoa, siivoa kaapit, hoida ja järjestä, liiku ja syö. Miten tämä tällaiseksi suorittamiseksi meni. Mietinnässähän on hyviä uusia kuvioita. Ehkä tämä kaikki vain vaatii keskittymistä. Monen asian hoitamisessa yhtaikaa ei ole mitään hyvää.

Kesästä jäi syksyyn myös uudestaan löydettyjä juttuja. Loppukesällä piirsin. Kiitos Valokuvaajan.  Aluksi ajattelin, että mitä turhia, Valokuvaaja ja muut tekevät sen paljon paremmin kuin minä, en kehdannut edes yrittää, mutta sitten vain aloitin.  Ja muutama päivä sitten löysin uudestaan langat.  Ja kirjoittamisen. Ja tanssin, vaikka sitä en ole jättänytkään pois. Nyt lattialla odottaa iso vanerilevy, johon rupean leikkimään Georgia O´Keeffeä

Valokuvajaalle olen muutenkin kiitollinen hyvästä kesästä, vietetystä ajasta. Samalla toivon pitkämielisyyttä. Minä vasta opettelen tätä suhdetta.

Kuvat: MS